Miten valmistaudun vetämään raamattupiiriä?

Raamattupiirejä on monenlaisia. Jos piirillä ei ole vetäjää, keskustelu voi juuttua kehällisiin aiheisiin tai toistaa lähes samoja puheenvuoroja kerrasta toiseen. Pitkä alustus saattaa muuntaa raamattupiirin raamattuluennoksi. Vuorovaikutus kuuluu kuitenkin raamattupiirin olemukseen. Koska itse oivallettu säilyy muistissa kauemmin kuin kuultu asia, kysymysten esittämiseen perustuva vetämistapa sopii mielestäni raamattupiireihin parhaiten. Koska valmiita kysymyksiä on nykyisin kiitettäväsi saatavilla, kysymystekniikka mahdollistaa myös vetovastuun jakamisen ja sitä kautta osallistujien hengellisen kasvamisen.

Esitän lyhyesti, miten valmistaudun piirin vetämiseen UT:n tekstistä kysymystekniikkaa soveltaen. Ensin luen tekstin ajatuksella läpi. Sitten noudan tekstiin liittyvät kysymykset esimerkiksi Jorma Pihkalan sivulta:

www.pihkala.net/KysymyksetSF/IndexKysymykset.htm

Koska piirin aikana ehditään käsittelemään rajallinen määrä kysymyksiä, valitsen esitettävät kysymykset etukäteen. Sopiva lukumäärä riippuu käytettävissä olevasta ajasta ja osallistujien keskusteluaktiivisuudesta. Tyypillinen määrä on välillä 12–18.

Olkoon raamattupiirin tekstinä esimerkiksi 1. Korinttilaiskirjeen ensimmäinen luku. Asetan tavoitteeksi kysyä 12 kysymystä. Valitsen kysymyksiä ja merkkaan ne keltaisella korostuskynällä. Väri auttaa löytämään seuraavan kysymyksen piirin aikana. Huomaa, että valitsen yksittäisiä kysymyksiä, en kysymysryhmiä. En yritä missään vaiheessa miettiä vastauksia kysymyksiin.

1. Kor. 1
  1. Miten Paavali kuvaa itseään ja Sostenesta? Millaisena Sinä pidät itseäsi eli millainen on sinun identiteettisi omissa silmissäsi? (1,2)
  2. Mikä on seurakunnan olemus? (2)
  3. Mikä on jokaisen uskovan suurin tarve? (3)
  4. Mitä runsaasti käytetty sana "armo" merkitsee Sinulle? Entä "rauha"? (3) ++ Millä tavalla niistä voi päästä osalliseksi? (3, 4)
  5. Miten armon lisääntyminen uskovan ja seurakunnan elämässä vaikuttaa? (4-7)
  6. ++ Mikä on hengellisen kasvun päämäärä? (6)
  7. Mihin seurakunta ja uskova suuntautuu elämässään? (7) Mitä Sinä olet viime päivinä eniten odottanut elämääsi?
  8. Millä tavalla Jeesuksen paluun odotus vaikuttaa uskovan elämäntapaan? (8)
  9. Mihin perustuu uskovan pelastusvarmuus? (8-9) Miten tulee menetellä, kun pelastusvarmuutemme alkaa horjua?
  10. Millaisia syitä seurakunnan sisäiseen hajaannukseen Korintissa esiintyi? (10-12) Oliko kysymys harhaopeista vai johtohenkilöiden muodostamista klikeistä? Millainen on tilanne tänään meidän seurakunnissamme ja kirkossamme? Paavali oli erittäin kiivas taistellessaan harhaoppeja vastaan, mutta näyttää Korintissa patistelevan porukoita yksimielisyyteen, koska varsinaisista harhaopeista ei näytä olevan kysymys. Miten me käsittelemme seurakunnan sisäisiä hajaannuksia?
  11. Miksi meidän on varottava erityisesti "omaa puoluettamme"? (13) Miten puoluemielestä tehdään parannus?
  12. Miksi Paavali ei työssään pyrkinyt kastamaan uskoon tulleita, vaikka julisti evankeliumia heidän pelastuksekseen? (14-17) Oliko kaste Paavalille toisarvoinen asia vai ei? Mitä kaste merkitsee Sinulle?
  13. Kreikkalainen kulttuuri korosti viisautta, filosofiaa, ihmisälyn kykyjä. Millä tavalla Paavali suhtautui kreikkalaiseen viisauteen ja sen edellyttämään kaunopuheisuuteen? (17, 19-20) Millainen rooli kristillisellä apologialla tulee olla, jottei se sortuisi "viisasteluun"?
  14. Mikä on evankeliumin ydinsanoma? (18, 23-24, vrt. 15:1-8) Millainen voima sillä on?
  15. Vanha Testamentti sisältää paljon ns. viisauskirjallisuutta kuten Sananlaskut, Saarnaaja. Miksi tie Jumalan tuntemiseen ei kulje ihmisen älyn kautta? (21) Tarkoittaako evankeliumin "hulluus" älyllistä itsemurhaa? (Vrt. 2:6-8)
  16. Millä tavalla viisauteen keskittyvä kreikkalainen kulttuuri ja voimaan keskittyvä juutalainen kulttuuri suhtautuivat evankeliumin sanomaan? (22-24) Miten suomalainen älymystö suhtautuu tänään evankeliumiin? Miten Sinä olet selvinnyt ns. älyllisten ongelmiesi kanssa?
  17. Mikä evankeliumissa on ylijärjellistä eli ihmisen älylle hulluutta, mutta todellisuudessa varsinaista viisautta?   Miksi sanoma ristillä kärsivästä Jeesuksesta vaikuttaa heikolta, kun eteemme marssitetaan kaikki mahdolliset maailman ongelmat ja haasteet?   ++ Miten Jumalan voima ilmenee? (25, vrt. kylväjävertaus Matt. 13:1-23)
  18. Millainen oli Korintin seurakunnan sosiaalinen rakenne? (26-28)
  19. Mitä Jumalan valinta merkitsee Sinun elämässäsi? (27-28)
  20. Mikä on Jumalan evankeliumin päämäärä? (29, 31) Mitä Jumalan kunniaksi eläminen tarkoittaa Sinun elämässäsi? Millainen rooli ihmisellä on pelastuksessa?
  21. "Hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa" on jakeen 30 suora käännös. Sen 1992 kirkkoraamattu kääntää näin: "Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette." Ajatus kulkee ehkä näin: "Se, että te nyt olette Kristuksessa Jeesuksessa pelastettuja ja sen vuoksi Jumalan lapsia, johtuu siitä, että Jumala itse pelasti teidät." Pelastuksen sisällön ja prosessin taas selittää jakeen loppuosa: "Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi." Kenen ansiota on se, että olet uskova kristitty? (30)
  22. Mikä on siis pelastuksen sisältö? (30) Mitä viisaus merkitsee tässä yhteydessä?   Entä vanhurskaus, pyhitys ja lunastus?

Pihkalan kysymykset ovat niin hyviä, että periaatteessa voin valita 12 kysymystä satunnaisesti. Kuitenkin 12 ensimmäistä kysymystä olisi huono valinta, koska tekstin loppuosa jäisi silloin käsittelemättä. Valitsen aina yhden kysymyksen sekä alusta että lopusta.

Kysymyksiä on kolmea tyyppiä: havainto-, tulkinta- ja sovelluskysymyksiä. Hyvä havaintokysymys auttaa huomaamaan yksityiskohdan, johon ei välttämättä tule kiinnittäneeksi huomiota. Liian helppoja havaintokysymyksiä yritän välttää. Hyvä tulkintakysymys auttaa ymmärtämään syvällisesti tekstin merkityksen. Hyvä sovelluskysymys rohkaisee soveltamaan tekstiä omaan elämään. Valinnassa yritän pitää mielessä, että Raamatun tutkimisen tavoitteena on nimenomaan soveltaminen.

Vaikealta tuntuvia kysymyksiä en pyri säännönmukaisesti välttämään. Etukäteen en voi aina tietää, mikä kysymys on piiriläisille helppo tai vaikea. Usein on käynyt niin, että helpolta tuntuvaan kysymykseen en saa vastausta ja "vaikeaan" kysymykseen, johon itse en osaisi vastata, saan aivan upeita, syvällisiä vastauksia.

Valintavaiheessa merkkaan muutaman kysymyksen ennalta asettamaani lukumäärää enemmän. Sitten käyn valittuja kysymyksiä läpi ja karsin niitä, kunnes jäljellä on oikea lukumäärä. Karsitut kysymykset merkkaan kahdella plussalla (++). Ne toimivat varakysymyksinä piirin aikana, jos keskustelu sujuu ennakoitua nopeammin.

Toisinaan lisään erityisen avauskysymyksen, jonka tarkoituksena on tuoda käsiteltävä teksti läheisemmäksi ja saada keskustelu käyntiin. Esimerkkilukuun 1. Kor. 1 liittyen voisin kysyä: "Miten kehuisit omaa seurakuntaasi ystävällesi?"

Lopuksi saatan vielä selailla muita kysymyslähteitä* (ks. esim. raamattupiiri.fi/linkkeja) tai kommentaareja tai aikaisempia muistiinpanojani tarkasteltavasta kohdasta. Valitut kysymykset arkistoin myöhempien vuosien piirejä varten.

Rukous on osa valmistautumista. Tekstiä luen ja kysymyksiä valitsen rukoillen. Samoin rukoilen etukäteen piirin ja osallistujien puolesta.

Piirin aikana seuraan ajan kulumista, jotta voin tarvittaessa säätää esitettävien kysymysten lukumäärää. Rohkaisen piiriläisiä myös esittämään omia kysymyksiä. Viimeisenä kysymyksenä esitän vakiokysymyksen "Mikä tässä tekstissä on puhutellut sinua tänään tai joskus aiemmin?" Se, mitä Jumala puhuu sanansa kautta, on tärkeämpää kuin kaikki muut ajatukset.

*) Tekoälykin voi auttaa löytämään kysymyksiä esim. Google Geminin kehotteella "Anna raamattupiirikysymyksiä jakeittain luvusta 1. Kor. 1." tai "Anna pohdintakysymyksiä luvusta 1. Kor. 1."

Päivitetty 18.4.2025